Pilottihankkeessa selvitettiin, millaisella toimintamallilla voidaan tuottaa Keran aluekehityksen tilannekuvaa ja hyödyntää sitä tehokkaasti.

ProDigial-tutkimusohjelman tavoitteena on parantaa infrarakentamisen tuottavuutta digitalisaation avulla. Tutkimusohjelma sisältää kaksitoista konkreettista pilottihanketta vuosille 2020–2023, ja rahoittajina toimivat Väylävirasto ja kymmenen suurta kaupunkia. Espoon kaupungin pilottiprojekti keskittyi aluekehityksen tilannekuvaan Keran alueella.

– ProDigial kaipaili hanketta, jossa tutkitaan, miten aluekehityshankkeita voitaisiin hallita nykytekniikalla paremmin. Meillä Keran alue oli hyvässä vaiheessa ja siinä on valtava potentiaali lähteä kehittämään, Espoon kaupungin katupäällikkö Esa Rauhala kertoo.

Kera kaavoitetaan ja suunnitellaan uudelleen nykyisen juna-aseman ympärille. Vanha teollisuusalue muutetaan kävely- ja pyöräilypainotteiseksi kaupunkikeskukseksi, jonne tulee asuntoja 14 000 asukkaalle.

– Tämä oli Espoonkin mittakaavassa hieno mahdollisuus lähteä kehittämään kaupunkikeskusta melkein puhtaalta pöydältä rautatieyhteyden varrelle, Rauhala sanoo.

Keran alueesta on tarkoitus tulla kestävän kaupunkikehityksen edelläkävijä, jossa kokeillaan ja kehitetään kiertotaloutta tukevia ratkaisuja.

– Lähtökohta on, että kiertotalous näkyisi alueella erittäin vahvasti. Esimerkiksi nykyiset betonihallit muokataan betonimurskeiksi, joilla tehdään maarakenteet niin pitkälle kuin mahdollista. Pyrimme myös vähäpäästöiseen teknologiaan kaikessa rakentamisessa.

Keskitettyä tietoa aluekehityksestä tarvitaan
Keran kokoisen alueen kehittämiseen liittyy monenlaisia haasteita, ja prosessit ovat pitkiä. Kymmenen vuotta on usein lyhyt aika kaavoituksen aloittamisesta valmiin kaupunkiympäristön rakentamiseen.

– Lisäksi hankkeita on jatkuvasti eri vaiheissa, eli jossakin tehdään kaavaa, toisessa paikassa suunnitellaan ja kolmannessa jo rakennetaan. Kaiken toiminnan keskeneräisessä kaupunkiympäristössä pitäisi olla sujuvaa ja häiriötöntä, Esa Rauhala toteaa.

Kun tiiviissä aluekeskuksessa rakennetaan paljon yhtä aikaa, kaikkien toimijoiden pitää tietää, mitä ympärillä tapahtuu. Espoon kaupungilla on tunnistettu, että tieto on usein pieninä palasina kaupungin organisaatiossa ja osittain yksittäistenkin henkilöiden takana.

– Meillä on selkeä tarve keskitetylle tiedolle, joka olisi oikeassa muodossa ja eri osapuolten käytettävissä. Paljon aikaa kuluu siihen, että osapuolet kysyvät toisiltaan, missä vaiheessa asiat ovat.

Pilottihankkeessa luotiin toimintamalli ja visualisoitiin sovellus
ProDigial-pilottihankkeessa selvitettiin, millaisella toimintamallilla voidaan tuottaa ja hyödyntää Keran aluekehityksen tilannekuvaa. Projektiin osallistuivat Espoon kaupungin lisäksi Tampereen yliopisto, Ramboll Finland Oy ja ARKANCE Finland Oy.

– Ramboll oli suunnittelemassa aluetta meille ja tuli sitä kautta mukaan kumppaniksi, ja ARKANCElla tiedettiin olevan osaamista tässä. Tämä oli hyvä kombo kaupungin kannalta, ja molemmat toimivat mahtavasti projektin kanssa, Esa Rauhala kiittelee.

ARKANCE toteutti ohjelmiston mockup-version eli visualisoinnin siitä, miltä tilannekuvasovellus voisi näyttää ja millaisia toiminnallisuuksia se voisi sisältää. Sovellus kokoaisi hankkeen tiedot yhteen paikkaan, ja osapuolet saisivat aikataulu- ja karttanäkymistä nopean yleiskatsauksen alueesta.

– Tarkoituksena oli saada kartalle mitä, missä ja milloin tapahtuu mitäkin ja kuka tekee. Näkymässä voi olla vaikka väliaikaisia pysäköintijärjestelyitä tai massa-alueita, joihin voidaan sijoittaa alueella syntyvää rakennusmassaa kiertotalousajattelun mukaisesti, ARKANCE ohjelmistoasiantuntija Anni Heilala kertoo.

Lisäksi suunniteltiin toimintamalli, jonka avulla tilannekuvaa pystytään hyödyntämään tehokkaasti.

– Tilannetieto tulee monilta ihmisiltä, ja tiedon tuottamisen pitää olla todella vaivatonta, jotta se tulee tehtyä. Sen takia olisi hyvä, että sovellus olisi mahdollisimman reaaliaikainen ja ottaisi tietoa muista rajapinnoista, Heilala toteaa.

Pilottihankkeen loppuraportti valmistui joulukuussa 2022, ja jatkoa pohditaan keväällä. Seuraava askel olisi konseptivaihe, jossa ratkaisua testattaisiin ja hiottaisiin käytännössä.

– Toivotaan, että tästä voitaisiin edetä konseptivaiheeseen. Keran alue ja Espoon kaupunkirata etenevät jatkuvasti, ja edelleen näyttää siltä, että ratkaisu olisi hyödyllinen ja kannattava toteuttaa tässä hankkeessa, Esa Rauhala sanoo.

Tutustu pilottihankkeen loppuraporttiin ProDigialin sivuilla.

Yhteistyö sujui mutkattomasti

Mika Sarén kuvaa ARKANCEn kanssa työskentelyä helpoksi ja välittömäksi. M-Files-ympäristö on nyt oikeasti räätälöity Oulun Energian tarpeisiin, ja aikataulut ovat pitäneet. 

• ARKANCE on ottanut tosissaan ajatuksemme siitä, millaisen käyttökokemuksen haluamme, ja aina on koitettu löytää ratkaisu. Toki M-Fileskaan ei ihan kaikkeen taivu, mutta niissä rajoissa mitä ohjelmalla voi tehdä, olemme saaneet omia ajatuksia läpi, Sarén sanoo.

Projektin päättymisestä huolimatta M-Filesin kehitystyö ei lopu Oulun Energialla tähän. Jatkossa mukaan on tarkoitus ottaa ainakin projektidokumentaatio ja M-Filesin tukemia lomakepohjia. Henkilöstöltäkin tulee todennäköisesti toiveita lisäominaisuuksista.

• Kun ihmiset oppivat käyttämään ohjelmistoa, he hoksaavat, että jonkin asian pitäisi olla eri tavalla tai ohjelmaan pitäisi tuoda jotain lisää. Se pitää koko ajan pitää kehityksessä mukana, Tonteri toteaa.