fi-fi 
Tutkimusohjelman toisessa vaiheessa viedään ensimmäisen vaiheen pilottihankkeista saadut opit käytäntöön. Seuraavaksi käynnistyvissä hankkeissa parannetaan tiedonhallintaa ja infra-alan toimintakulttuuria sekä jatketaan tutkimusta.
ProDigial-tutkimusohjelman ensimmäinen vaihe kesti kolme vuotta ja sisälsi 12 pilottihanketta, joiden tilaajina toimivat Väylävirasto ja kymmenen suurta kaupunkia. Toinen vaihe alkoi keväällä 2024 ja kestää vuoteen 2028.
– Ykkösvaiheessa pääsimme pureutumaan ongelmiin käytännössä ja teimme erilaisia toimintamalleja, joilla niitä voi ratkaista. Kakkosvaiheessa näitä sovelletaan konkreettisissa infrahankkeissa. Meillä on varsinainen näytön paikka seuraavien neljän vuoden aikana, sanoo ProDigialia johtava työelämäprofessori Kalle Vaismaa Tampereen yliopistosta.
Tutkimusohjelman tarkoituksena on parantaa infra-alan tuottavuutta. Konkreettiset tavoitteet liittyvät tiedonhallintaan ja infra-alan toimintakulttuuriin, kuten sidosryhmien väliseen ja organisaatioiden sisäiseen yhteistyöhön, hankintaprosesseihin ja työn sujuvuuteen.
– Haluaisin, että neljän vuoden päästä tiedonhallinta olisi muuttunut pysyvästi sekä hanketasolla että omaisuustiedon hallinnassa. Tieto virtaa paremmin ja kaikki tieto tulee yhdeltä luukulta. Toiseksi johtamisen pitää perustua tiedolle. Tilannekuvan sisällön ja prosessien pitää olla sellaisia, että tilannekuvalla voidaan johtaa ja tehdä päätöksiä, Vaismaa kuvailee.
Kehityshankkeita on käynnistynyt neljässä kaupungissa
ProDigial-ohjelman puitteissa on jo käynnistynyt toisen vaiheen hankkeita Lappeenrannassa, Turussa, Kuopiossa ja Jyväskylässä. Hankkeet ovat laajoja, ja mukana on paljon tekijöitä suunnittelukonsulteista rakennuttajiin ja urakoitsijoista laite- ja ohjelmistotoimittajiin.
– Nämä eivät ole enää yksittäisiä pilotteja, vaan samaan kehitystyöhön tulee monta yritystä useaan eri vaiheeseen, Vaismaa toteaa.
Lappeenrannan hankkeessa esimerkiksi tutkitaan, miten mallipohjaisuutta hyödynnetään elinkaaren läpi suunnittelusta rakentamiseen ja ylläpitoon. ARKANCE on mukana vauhdittamassa hanketta vaatimusten määrittelyssä.
– Autamme Lappeenrannan kaupunkia heidän tavoitteissaan kehittää tietomallipohjaista tilaus- ja vaatimusprosessia. Lappeenrannalla on selkeä visio, jota kohti mennään, mutta toteutus tapahtuu kuitenkin pala kerrallaan, kertoo ARKANCEn myyntijohtaja Jani Myllymaa. Hän toimii tällä hetkellä myös ProDigialin yritysryhmän puheenjohtajana.
Tutkimusaineisto kootaan pitkälti kehityshankkeista, ja tutkimus on sillä lailla mukana myös ohjaamassa kehitystyötä. Ajatus on tehdä todella käytännönläheistä tutkimusta ja tuottaa hyödyllistä tietoa digi- ja tuottavuusloikkaan liittyen.
ProDigial-hankkeet hyödyttävät koko Suomea
Muillakin tutkimusohjelmassa mukana olevilla tilaajilla on Vaismaan mukaan paljon hyviä ideoita ja tahtotila käynnistää hankkeita. Hänen roolinsa on sparrailla Väylävirastoa ja kaupunkeja ja auttaa löytämään ProDigialiin sopivat hankkeet, joista on eniten hyötyä sekä tilaajille itselleen että koko alalle.
– Hehän voisivat tehdä hankkeet ilman ProDigialiakin, mutta meillä on verkosto ja selkeät tavoitteet, joita kohti mennä. Jaamme tietoa ja kokoamme yrityksiä ja tilaajia yhteen monellakin eri tavalla.
Kalle Vaismaan toiveena on, että organisaatiot uskaltavat kokeilla asioita ja olla sopivan avoimesti mukana. ProDigialin tulokset palvelevat kaikkia, jos niiden avulla alan toimintamallit muuttuvat. Tavoitteena on, että hankkeista on hyötyä koko Suomelle.
Jani Myllymaa on samaa mieltä ja toteaa, että monet organisaatiot ovat edelleen aika siiloutuneita.
– Tässä on kuitenkin kyse isosta systeemisestä muutoksesta, että miten saamme tietovirtaa läpi koko elinkaaren ja miten pääsemme siilojen rajojen yli. Nämä kaksi ovat isoja teemoja, joilla voimme viedä koko alan tuottavuutta eteenpäin.
Käytännönläheistä tutkimusta ja tiedon jakamista
ProDigialissa tehtävän tutkimuksen tavoitteena on tuottaa konkreettista hyötyä infra-alalle. Toiseen vaiheeseen kuuluu kuusi tutkimuskokonaisuutta: elinkaaren läpäisevä tieto, tilannekuva, mallipohjaisuus, hankinnan kehittäminen, toimintakulttuurin muutos ja tuottavuuden parantaminen.
– Tutkimusaineisto kootaan pitkälti kehityshankkeista, ja tutkimus on sillä lailla mukana myös ohjaamassa kehitystyötä. Ajatus on tehdä todella käytännönläheistä tutkimusta ja tuottaa hyödyllistä tietoa digi- ja tuottavuusloikkaan liittyen, Vaismaa sanoo.
Tietoa jaetaan ProDigialin koulutuksissa, ja tarkoituksena on myös perustaa teemaryhmiä ja koota kaupunkeja yhteen tekemään kehitystyötä ja ratkomaan ongelmia. Verkostoitumaan pääsee kerran vuodessa järjestettävässä ProDigial Summitissa.
Kalle Vaismaa ja Jani Myllymaa kannustavat tutkimusohjelmassa mukana olevia hyödyntämään ProDigialin mahdollisuudet seuraavien neljän vuoden ajan.
– Jos tilaaja jää odottamaan täydellistä kokonaisuutta, eihän se välttämättä synny ikinä. Helppo kohta lähteä liikkeelle on miettiä, mitä prosessissa aidosti tarvitaan ja hyödynnetään. Kaikki tietävät, että tämän hetken tiedon virtauksessa on hirvittävän paljon hukkaa, joten lähdetään pala kerrallaan järkevöittämään toimintaa kohti isoa tavoitetta, Myllymaa summaa.