Kestävä tiedon elinkaari tuo rakentamiseen tehokkuutta ja harmoniaa.

Jukka Kivelä

Rakennusalan organisaatiot ovat perinteisesti hyvin siiloutuneita ja keskittyvät rakentamisen päävaiheisiin: yksi yksikkö suunnitteluttaa, toinen rakennuttaa ja kolmas huoltaa. Ongelmana on, ettei ole ketään, joka katsoisi kokonaisuutta. Paperipohjaisessa maailmassa tämä on varmaan toiminut hyvin, mutta emme pysty hyödyntämään läheskään koko digitalisaation kapasiteettia, kun toimimme vanhoilla periaatteilla.

Perinteisessä tiedonhallinnassa datasta häviää määrää ja laatua jokaisen hankevaiheen välillä. Aina kun joudutaan mittaamaan uudestaan, selvittämään tai ihmettelemään missä vanha aineisto on, syntyy sotkua. Kestävä tiedon elinkaari tarkoittaa sitä, että jo suunnitteluvaiheessa huomioidaan myös rakennuttamisen ja kunnossapidon tarpeet. Tämä tuo tehokkuutta ja harmoniaa rakentamiseen ja koko rakenteen – on se sitten rakennus tai infrakohde – elinkaareen.

Kestävän kehityksen ja kiertotalouden kannalta on ehdottoman tärkeää jatkossa ymmärtää, mistä rakennus tai rakenne koostuu ja miten osia voidaan hyödyntää – ja vain digitalisaatio mahdollistaa tämän. Tulevien vuosien ja vuosikymmenien toimintamalleja luodaan tänään, olemmeko valmiita siihen?

Data on rahanarvoista rakennusainetta

datataloudellisesti kestävää tulevaisuutta liittyen datan kerämiseen, muokkaamiseen ja jalostamiseen informaatioksi. Kaikkeen tähän sitoutuu kustannuksia: data on tosiaan rahanarvoista.

Infrapuolella tyypillinen ongelma on, että suunnitteluun käytetään suuria summia rahaa, mutta tehdään asioita, jotka elävät vain suunnitteluvaiheen ajan. Hieno huipputietomalli saattaa maksaa miljoonan, mutta jää hyödyntämättä myöhemmin. Onkin tärkeää miettiä, miten sama investointi voidaan hyödyntää rakentamisen ja kunnossapidon aikana.

Käytännössä omistajaorganisaatiossa pitäisi olla resursseja, jotka katsovat asian perään. Esimerkiksi monilla edistyneillä kiinteistö- ja energiayhtiöillä sekä vesilaitoksilla laatujärjestelmä ohjaa toimintaa: sen puitteissa hallitaan suunnittelua, rakentamista, kunnossapitoa ja niiden yhteyttä omaisuudenhallintaan. Silloin prosessi pakottaa toimimaan, mikä on hyvä asia.

Siiloutumisella voi olla yllättäviä seurauksia – esimerkkinä liikenneympäristö

Meille asiakasorganisaatioiden siiloutuminen näkyy usein niin, että ei löydy yhtä ihmistä, joka tuntisi kokonaisuuden. Monessa kaupungissa ei esimerkiksi tiedetä, minkälaisia liikennemerkkejä katujen varsilla on. Suunnittelija joutuu käymään henkilökohtaisesti katsomassa niitä, jotta muutoksia voidaan tehdä. Tietojen kerääminen on osittain ulkoistettu Googlelle ja vastaaville yrityksille, jotka skannaavat tietoja omiin palveluihinsa. Ne tuntevat liikennemerkit ja kaistajärjestelyt paremmin kuin kaupunki itse.

Halusimme tai ei, liikenne tulee automatisoitumaan yhä enemmän. Onkin ensiarvoisen tärkeää, että kaupunki julkisena organisaationa tietää, mitä liikennemerkkejä kaduilla on ja mihin suuntaan katuja ylipäätään saa ajaa, jotta tiedot voidaan kertoa nykyisille navigointijärjestelmille ja tulevaisuuden autonomisemmille kulkuvälineille.

Kun organisaation siiloja puretaan, kunnossapitohenkilöiltä lähtisi omaisuudenhallintaan heti palaute, mitä merkkejä mihinkin asennetaan ja millä päätöksellä ne on tehty. Liikennemerkeissä olisi kenties QR-koodit, ja niiden sijainti tiedettäisiin tarkalleen. Tämä on loppujen lopuksi aika yksinkertainen työnkulku ja jouheasti hoidettavissa.

Kestävä kehitys on osa tiedon elinkaarta

Rakennusalan on pakko tarttua myös kestävään kehitykseen koko toimialan tasolla. KIRA-puolella tuleekin vuonna 2025 voimaan uusi rakentamislaki, jossa otetaan hiilineutraalius huomioon esimerkiksi rakennuslupakäytännöissä. Sen myötä muun muassa rakennusten mallintaminen ja materiaaliselvitykset standardoituvat.

Infrapuolella tällaista pakkoa ei vielä ole, mutta nykyisessä maailmantilanteessa mikään toimiala ei voi olla oma saarekkeensa näissä asioissa. Infrarakentaminen puuttuu niin paljon ympäristön asioihin, että on ehdottoman tärkeää saada ympäristöasiat läpinäkyviksi myös tällä sektorilla, etenkin kun olemme asettaneet hiilineutraaliuden kansalliseksi tavoitteeksi vuodelle 2035.

Asiat toki etenevätkin jo: työkoneet sähköistyvät, materiaalivirtoja tehostetaan ja uusia toimintamalleja, kuten päästölaskennan mahdollistava Ihku-laskentapalvelu tai hankkeen elinkaaren huomioivia materiaalivirtojen kokonaisjärjestelmiä, tulee käyttöön tai on jo käytettävissä.

Kestävä kehitys ja ns. vihreä siirtymä avaavat suuria mahdollisuuksia, ja meidän pitää toimialana olla niissä aktiivisesti mukana. Samalla meidän pitää kuitenkin toteuttaa myös digitaalinen siirtymä hyödyntämällä rakennushankkeen dataa kestävällä tavalla.

Tutustu täältä rakennusalan ohjelmistoihimme