Rambollin visualisointitiimin vetäjän Kimmo Heiniahon mukaan infrahankkeiden havainnollistamisessa ajatellaan liian vähän kuntalaisten tarpeita. Suunnitelmien visualisointi parantaa vuorovaikutusta ja nopeuttaa projekteja.

Infrasuunnitelmia on visualisoitu vuosikymmeniä, mutta havainnollistaminen on rajoittunut lähinnä maisema-arkkitehtien tekemiin piirustuksiin ja havainnekuviin. Nykyteknologialla kokonaiset hankkeet ja niiden vaikutukset voidaan esittää visuaalisena mallina sijoitettuna oikeaan ympäristöön.

– Saamme suunnitteluohjelmistoista yläpintamallin tai kolmioverkon, ja kun päälle ripotellaan vähän taikapölyä, sieltä tuleekin kivan näköinen ja helposti ymmärrettävä malli. Ei tarvitse näyttää yhtään pituusleikkausta, poikkileikkausta tai suunnitelmakarttaa, Ramboll Finland Oy:n visualisointitiimin vetäjä Kimmo Heiniaho sanoo.

Parempaa vuorovaikutusta kuntalaisten kanssa

Julkishallinnon toimijoita ohjaa maankäyttö- ja rakennuslaki, jonka mukaan suunnitelmista tulee tiedottaa asianmukaisesti ja niistä on järjestettävä kuntalaisille yleisötilaisuus.

– Perinteisestihän on tehty niin, että otetaan valtuustosali, kutsutaan kuntalaiset koolle, levitetään piirustukset seinille ja katsotaan, miltä ne näyttävät. Yleisötilaisuuden jälkeen saadaan valtava määrä palautetta, että tämä näyttää vähän hassulta tai mitähän tuo tarkoitti.

Heiniahon mukaan näitä ”valituksia” eli muistutuksia tulee useimmiten sen vuoksi, ettei kuntalaisilla ole taitoa lukea teknisiä piirustuksia. Jos ihminen ei ymmärrä mistä on kyse, hän kallistuu olemaan mieluummin kielteinen asiaa kohtaan. 

– Me insinöörit molemmin puolin pöytää ymmärrämme, että piirustuksessa on kaikki tarpeellinen tieto ja se on kivasti esitetty kun on viivoja ja selitteitä. Mutta liian vähän ajatellaan loppukäyttäjää eli kuntalaista, jonka elinoloihin uudistus liittyy.

Kun tekniset piirustukset herätetään eloon ja esitetään visuaalisena mallina, suunnitelmat ovat yksiselitteisiä eikä tulkinnalle jää tilaa. Myös muistutuksia tulee vähemmän, ja projektit saadaan nopeammin maaliin.

– Havainnollisella esitystavalla pystytään taklaamaan pois väärinymmärrykset ja epäluulot. Kun näytetään videoajo ja sitten lähdetään itse liikkumaan mallissa, se on vuorovaikutuksen ja viestinnän keinona ihan ylivertainen piirustukseen nähden.

Hankkeen valmistelusta suunnitelmien yhteensovittamiseen

Kuntalaisille suunnattujen tilaisuuksien lisäksi suunnitelmien visualisointia voidaan hyödyntää hankkeen valmisteluvaiheessa, koulutuksissa ja testauksissa, turvallisuussimuloinnissa sekä ylläpidon tukena.

– Visualisoinnin keinoin voidaan poissulkea vaihtoehtoja, ennen kuin ruvetaan tekemään teknisiä suunnitelmia kovin pitkälle. Esimerkiksi vesilaitoksesta voidaan tehdä visualisointimalli ja simuloida, onko tilaan suunnittellut laitteet mahdollista huoltaa tai vaihtaa uusiin ilman rakenteiden purkamista. Turvallisuussimuloinnissa voidaan harjoitella mallin avulla, miten vaikka ratapihan tulipalotilanteessa toimitaan, Heiniaho kuvailee.

Pitkäkestoisesta rakennushankkeesta voidaan luoda päätöksenteon tueksi 4D/5D-malli, jolloin mukaan lisätään aika ja raha. Simulaatiossa alue lähtee rakentumaan samalla kun aika ja budjetti kulkevat eteenpäin.

Suunnitelmien visualisointi auttaa myös niiden yhteensovittamisessa. Vaikka törmäystarkastelu on normaali toimintatapa monialaisissa suunnitteluprojekteissa, inhimillisiä virheitä sattuu.

– Viimeksi toissa viikolla olin suunnittelukokouksessa, jossa eri alojen suunnitelmat oli tuotu yhteiseen visuaalisen malliin, ja totesimme, että liikenteenohjauksen opastaulut olivatkin väärässä paikassa. Jos virhe ehtisi työmaalle asti, silloin sillä on yleensä hintalappu.

Visualisointi tekee suunnitelmista saavutettavia

Yksi Rambollin toteuttamista suunnittelukohteista on Porin kauppatorin yleissuunnitelma, joka on kaikkien katseltavissa verkossa.

– Hyödynsimme erilaisia tekniikoita vuorovaikutuksen parantamiseksi, ja visualisointi oli niistä yksi. Teimme yksityiskohtaisen VR-mallin, johon toimme torin suunnitellut rakenteet, kulkevat ihmiset ja autenttisen torin äänimaailman, Heiniaho kertoo.

Suunnitelmien esittelyssä on hyödynnetty ArcGIS-alustalla toimivaa tarinakarttaa, jolloin suunnitelma-aineistoja voi selata yhdellä verkkosivulla sekä tietokoneella että mobiililaitteilla.

– Ei ole kovin käyttäjälähtöistä, jos hankkeen nettisivuilta pitää ladata Zip-tiedostosta omalle koneelle DWG- tai PDF-piirustuksia, jotta suunnitelmia pystyy katsomaan. Ihmiset eivät halua työpäivän jälkeen avata tietokonetta, jotta aineistoihin on mahdollista tutustua. Asioiden pitää olla helposti saavutettavissa ja niihin tulee päästä käsiksi mobiililaitteella.

Nykyään hankkeiden havainnollistaminen ei aiheuta enää wau-efektiä, vaan on pikemminkin välttämättömyys. Erityisesti nuoret ovat tottuneet kuluttamaan videoita ja etsimään tietoa verkosta. Heiniaho muistuttaa, että 2000-luvulla syntyneet siirtyvät jo korkeakouluista työelämään.

– Tulivatpa he sitten palveluntarjoajalle tai tilaajan rooliin, heidän tapansa toimia on ihan erilainen kuin meillä dinosauruksilla. Jos materiaalia ei ole netissä tai somekanavissa lyhyinä videoina helposti saavutettavissa, sitä ei ole olemassa.