Syksyn 2024 ARKANCE Summitissa puhuttivat rakennusalan tuottavuusloikka ja tekoäly

Ensimmäisen seminaaripäivän puheenvuoroissa käsiteltiin infra-alan ajankohtaisia teemoja ja hankkeita, ja toisena päivänä olivat vuorossa käytännönläheiset ohjelmistokoulutukset. Tapahtuman avasi ARKANCEn tuore Suomen maajohtaja Arto Nieminen, joka aloitti tehtävässä tammikuussa.

– Kysyin Tuomas Hörköltä, monesko Arkance Summit tämä on, ja vastaus oli ”mones”, Nieminen naurahti. Vaikka tapahtuman nimi onkin muuttunut matkan varrella, kaksipäiväisen seminaarin juuret ulottuvat parinkymmenen vuoden taakse.

Maajohtaja Arto Nieminen toivotti ARKANCE Summitin osallistujat tervetulleiksi.

Eroon ”tiedon hukkaamisprosessista”

Tuottavuus on maailmanlaajuinen haaste rakennusalalla, ja aihetta käsiteltiin monessa ARKANCE Summitin puheenvuorossa. Väyläviraston toimialajohtaja Magnus Nygård toi esiin tilaajan näkökulmaa ja kertoi, miten tuottavuutta haetaan hankkeiden tiedonhallinnan kehittämisellä.

– Meille on keskeistä, että toimintamme perustuu laadukkaaseen tietoon ja siihen, että tietoa osataan hyödyntää oikealla tavalla, Nygård totesi.

Magnus Nygård Väylävirastolta puhui tiedonhallinnan kehittämisestä tilaajan näkökulmasta.

Lähivuosina Suomessa on käynnissä tai käynnistymässä 50 väylähanketta, joista osa odottaa vielä eduskunnan päätöstä. Hankesalkun suuruusluokka on noin miljardi euroa, mikä antaa Nygårdin mukaan mahtavan mahdollisuuden kehittää alaa ja kokeilla uusia toimintatapoja. Toisaalta myös infra-alan jatkuva kustannustason nousu haastaa hakemaan tuottavuutta.

Nygårdin mukaan rakennusalalla tehdään paljon, mutta prosesseissa on myös paljon hukkaa, kun hankkeiden eri vaiheissa joudutaan odottelemaan. Hän tähdensi, että vanhat käytännöt pitää saada muuttumaan ja ”tiedon hukkaamisprosessista” täytyy päästä eroon. Keskeisiä ovat myös järkevät kustannusarviot, jotta kustannuksia ja riskejä pystytään hallitsemaan datan avulla.

Käytännön tasolla esimerkiksi Vt4 Kirri–Tikkakoski-hankkeessa saatiin huomattavia säästöjä tekemällä suunnittelu, toteutus ja laadunvarmistus mallipohjaisesti. Lopputuloksena saatiin enemmän laadukasta tietä samalla rahalla ja tie otettiin käyttöön yhdeksän kuukautta suunniteltua aikaisemmin.

7 askelta rakennusalan tuottavuusloikkaan

Tuottavuusloikan tarpeesta puhui myös Sitowisen projektipäällikkö Jari Kainuvaara omassa esityksessään. Megatrendit kuten ilmastonmuutos ja väestörakenteen muutos tulevat ohjaamaan toimintaa rakennusalallakin, ja yritysten on jatkossa vastattava esimerkiksi EU:n kestävyysraportoinnin vaatimuksiin. Kainuvaaran mukaan alalla tarvitaankin paradigman muutos. Jotta se voidaan tehdä, on otettava mukaan ihmiset, teknologia ja prosessit.

Oleellista tuottavuuden kasvattamisessa on Kainuvaaran mukaan yhtenäistäminen ja vakiointi. Hän esitti seitsemän asiaa, jotka tarvitaan digitaaliseen transformaatioon: tietorakenne, luokittelu ja nimistö, prosessi, tuotevaatimukset, lopputuotevaatimukset, noudatettavat määräykset ja ohjeet sekä koulutus ja tukimateriaali.

Viime vuosina esimerkiksi RASTI-projekti on kehittänyt rakennetun ympäristön tiedonhallinnan standardointia, ja ProDigial-tutkimusohjelma tähtää rakennusalan tuottavuuden kasvattamiseen. Kainuvaara toivotti kaikki tervetulleeksi myös yhteistyöfoorumi BuildingSMARTiin mukaan verkostoitumaan ja vaikuttamaan.

Jani Pehkonen Autodeskilta kertoi, miten Norconsult hyödynsi alustateknologiaa E39-väylähankkeessa.

Tiedostopohjaisesta työtavasta granulaariseen dataan

Iltapäivällä Autodeskin Principal Customer Success Manager Jani Pehkonen valotti Autodeskin tuotestrategiaa ja kertoi alustateknologian hyödyntämisestä infrahankkeissa. Hän puhui ”relevantin datan haasteesta”: isossa projektissa on useita toimijoita, työkaluja ja formaatteja, jotka pitää tuoda yhteen. Kenellä on pääsy mihinkin ja miten jaetaan ainoastaan se, mitä halutaankin jakaa?

Ratkaisu tähän on Pehkosen mukaan granulaarinen data. Tässä lähestymistavassa suunnitelmamalli jaetaan osatekijöihinsä, joista voidaan jakaa pilvessä olennainen osa kullekin toimijalle koko mallin sijaan. Datan pitäisi olla myös reaktiivista, niin että lähtödataan tehtävät muutokset heijastuvat kaikkiin näkymiin.

– Tieto on tietoa riippumatta siitä, onko se paikkatietoa vai koskeeko se rakennuksen seiniä tai ilmastointijärjestelmän komponentteja. Jollain tavalla pitäisi pystyä saamaan konvergenssi aikaan ja aidosti tuomaan se yhteen, Pehkonen sanoi.

Hanke-esimerkkinä Pehkonen nosti E39-väylän, joka kulkee Tanskasta Norjan länsirannikkoa pitkin Pohjois-Norjaan. Norjan tielaitos investoi 490 miljoonaa dollaria noin 24 kilometrin mittaisen osuuden parantamiseen. Hankkeeseen kuului viisi tunnelia, yli 40 rakennelmaa ja maailman suurin betonikonsolisilta. Konsulttiyhtiö Norconsult sai sopimuksen vuonna 2018, ja hankkeella oli neljän vuoden aikataulu.

– Siinä oli selvää, että suunnittelu ja rakentaminen pitää tehdä rinnakkain. Norconsultilla oli iso haaste tässä, ja tulivat siihen tulokseen, että heillä täytyy olla kunnollinen BIM-järjestelmä projektin pohjalla.

Norconsult käytti Autodesk Service Platformia, ja he pystyivät tuomaan 800 tietomallia omalle projektialustalleen. Kentällä työskenteli yli 2000 ihmistä, joilla oli pääsy dataan selainpohjaisesti. Pelkästään konsolisillan kohdalla hiilijalanjälkeä saatiin vähennettyä 15 % käyttämällä Revitin generatiivisia suunnitteluominaisuuksia.  

Lue lisää E39-hankkeesta Autodeskin sivuilla

Vesa Järvinen A-Insinööreiltä kertoi, miten tekoäly muuttaa rakennusalaa.

Tekoälymurros järisyttää myös rakennusalaa

Ehkäpä eniten keskustelua herätti ensimmäisen seminaaripäivän puheenvuoro rakennusalan tekoälymurroksesta. A-Insinöörien toimialajohtaja Vesa Järvinen aloitti esityksensä soittamalla itse tuottamansa tekoälykappaleen ja kävi läpi tekoälyn viimeaikaisia käänteitä. Selvää oli, että tekoäly kehittyy huimaa vauhtia – vuoden takainen tutkimus aiheesta on jo vanha.

– Itse kiinnostuin tästä, koska konsultaatioalalla on edelleen ihan hurja pula tekijöistä. Jotain pitää tehdä. Tekoäly on yksi tapa, jolla saamme lisäresursseja, Järvinen sanoi. Hän vertasi tekoälyä siihen, että timpurille tulisi ylimääräisiä apukäsiä. Tekoälyn käyttäjien rooli on validoida tulokset.

Järvisen mukaan asia ei ratkea sillä, että tekoäly annetaan ”tekniikan kavereille” ja käsketään hoitaa homma. Tekoälyn haltuunotto vaatii yhteistyötä ja on lopulta ihmisten johtamiskysymys. Ala kehittyy niin nopeasti, että muutoksen täytyy tapahtua läpi organisaation.

Rakennusalaa koskevista muutoksista Järvinen mainitsi esimerkkeinä autonomisuuden lisääntymisen ja ihmisten vähentymisen työmaalla. Luonnollisen kielen mallit kuten ChatGPT muuttavat myös rakennusalaa, koska IFC-mallit kääntyvät tekstimuotoon siinä missä muutkin kielet. Suunnittelua ja aluekehitystä voidaan tehdä pelkkien kehotteiden avulla, tekoälyassistentti auttaa toimistolla ja tekoälykuvia voidaan käyttää vaikka sidosryhmien osallistamiseen.

– Mitä tämä tarkoittaa omassa organisaatiossa? Siihen pystytte kaikki itse vaikuttamaan, Järvinen summasi. 

Teksti: Sanna Ruoho ja valokuvat: Lauri Parviainen